Kirjallisuustieteen maisteriohjelma, 120 op
- Kuvaus
- Rakenne ja opinnot
Filosofian maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija
- kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
- kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
- osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
- kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
- kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itsenäisesti
- pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
- hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon
Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet
Maisteriohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee syvällisesti jonkin kirjallisen ilmiön, teorian ja metodin. Hän osaa arvioida ja kehittää valitsemansa tutkimussuuntauksen tapoja nimetä ja eritellä kirjallisia ilmiöitä sekä soveltaa ja luoda näitä koskevaa uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija arvioi kriittisesti taiteen ja kulttuurin käytäntöjä, kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä ja omaa rooliaan kirjallisuudentutkimuksen ammattilaisena. Hän osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään tekstien tutkimukseen. Opiskelija pystyy osallistumaan oman erikoisalansa kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun kriittisesti ja perustellen, tutkimansa ilmiön ominaispiirteet huomioiden. Opiskelija pystyy toimimaan alansa asiantuntijatehtävissä myös ulkomailla.
Kirjallisuustieteen koulutuksessa suoritetaan kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma ja kirjallisuustieteen maisteriohjelma. Ohjelmasta valmistuu monenlaisiin työtehtäviin päteviä kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita.
Opiskelija perehtyy opintojensa kuluessa kirjallisuudentutkimuksen teorioihin ja menetelmiin sekä kirjallisuuden ominaispiirteisiin ja ilmiöihin. Opinnoissa painottuvat poetiikka, kertomuksen teoria, kirjallisuushistoria sekä kirjallisuusinstituution ja kirjallisten käsitteiden muutos. Koulutus tarjoaa ajantasaisen näkemyksen kirjallisuudesta osana taiteen ja kulttuurin kenttää sekä perehdyttää kirjallisten esitysmuotojen historiaan ja kirjallisuudentutkimuksen nykymetodeihin. Valmistuttuaan opiskelijalla on syvällinen näkemys kirjallisuudesta ja kirjallisuustieteestä oppialana.
Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistunut voi toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja. Globalisoituvassa ja medioituvassa maailmassa eri suunnista tulevilla kulttuurisilla esityksillä ja niihin kytkeytyvillä diskursseilla on yhä suurempi rooli todellisuuskäsitystemme tuottajina, identiteettityön välineinä ja maailman merkityksellistämisen malleina. Kirjallisuudentutkimus tarjoaa käsitteellisiä välineitä ja näkökulmia esitysten ja puhetapojen kriittiseen erittelyyn. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys.
Syventävien opintojen ohjauksesta vastaavat Mari Hatavara ja Sari Kivistö
- Humanistiset alat